Skip to content

    18.04.2023 — lukuaika 3 minuuttia

    Sähkömarkkinalaki uudistuu – Kohti joustavampaa sähköjärjestelmää

    Hajautetun ja vaihtelevan sähköntuotannon nopea kasvu, yhteiskunnan sähköistyminen ja irtautuminen fossiilisesta energiasta asettavat uusia vaatimuksia sähköjärjestelmälle. Yritysten, energiamarkkinoiden ja sääntelyn on uudistuttava nopeasti vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Perinteinen sähköjärjestelmä, jossa energiaa tuotetaan kulutuksen mukaan, kääntyy päälaelleen, kun energiaa on tuotettava silloin, kun se on mahdollista ja jousto tapahtuukin kulutuksen puolella. Uusin sähkömarkkinalain uudistus pyrkii osaltaan vastaamaan energiakentän haasteisiin, mutta sääntelyviidakon muutosten vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan voi olla vaikea arvioida.

    Kulutusjoustoon liittyviä markkinoita ja sääntelyä viedään vauhdilla eteenpäin niin eurooppalaisella kuin kansallisellakin tasolla. Juuri hyväksytty tuhti lakipaketti on syntynyt EU:n puhtaan energian paketin, TEMin älyverkkotyöryhmän ja kuluttaja-asiamiehen aloitteista ja mahdollistaa muun muassa joustomarkkinoiden kehityksen ja jouston aiempaa laajemman hyödyntämisen. Uudistus edistää esimerkiksi paikallisen jouston käyttöä jakeluverkkoyhtiöiden toiminnassa ja selventää sähkön vähittäismyynnin käytäntöjä

    Lakipakettiin kuuluu kaksi uutta lakia sekä muutoksia kolmeen olemassa olevaan lakiin. Uudet lait määrittelevät energiariitalautakunnan sekä sähköntoimitussopimusten vertailuvälineen. Lakimuutokset koskevat muun muassa aggregointia, verkonhaltijan roolia, sähkösopimuksia, hinnoittelua ja laskutusta.

    Muutoksissa on mahdollistettu jakeluverkkoyhtiöiden lisäpalveluiden hankinta sekä määritelty uutena toimijana itsenäiset aggregaattorit, eli joustoa keräävät ja myyvät markkinaosapuolet, jotka eivät ole sidoksissa asiakkaan sähkönmyyjään. Laissa velvoitetaan nyt verkonhaltijaa hankkimaan joustopalvelut markkinaehtoisesti, kuten häviösähkönkin osalta on aiemmin edellytetty. Lisäksi pientuotannon liittämistä verkkoon on helpotettu yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä.

    Kulutuksen joustopotentiaalia halutaan hyödyntää myös vähittäismarkkinoilla. Lakimuutoksessa määrätään suuret sähkönmyyjät tarjoamaan asiakkaille dynaamisen hinnan tuotteita ja informoimaan niiden ominaisuuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toisaalta sähkön hinnan vaihteluista aiheutunutta riskiä ei haluta vain kuluttajille, ja siksi toimitusvelvollisuustuotteet eivät saa koostua yksinomaan sellaisista tuotteista, joissa sähkön hinta pohjautuu vaihtelevaan suureeseen.

    Kulutusjoustoa liiketoimintaan

    Jouston hyödyntämiseen kannustetaan myös muilla tavoin. Muun muassa ensi vuodeksi päivitettävässä jakeluverkkoliiketoiminnan valvontamallissa investoinneista saatava hyöty on aiempaa pienempi ja mallissa esitellään uusi joustokannustin. Mallin vaikutuksia on vielä aikaista arvioida, mutta sen viesti on selkeä: paikallinen jousto halutaan osaksi jakeluverkkoliiketoimintaa.

    Joustomarkkinat avaavat verkkoyhtiöille, sähkönmyyjille ja eri palveluntarjoajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sekä kuluttajille mahdollisuuden osallistua entistä aktiivisemmin sähkömarkkinoille. Esimerkiksi sähkönmyyjät ja heidän asiakkaansa voivat hyötyä joustosta alhaisempien sähkön hankintakustannusten muodossa. Verkkoyhtiöille jousto voi toimia muun muassa pullonkaulojen hallinnan, saarekeohjauksen tai jännitteenohjauksen työkaluna. Kuluttajillekin mahdollisuuksia on monia. Kulutusta voidaan optimoida esimerkiksi maksimitehon tai käyttöajan mukaan.

    Vaikka paikallisten joustomarkkinoiden kehitys on vasta aluillaan, on tärkeää tunnistaa niiden avaamat mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnassa jo varhaisessa vaiheessa. Uuden sääntelyn myötä järjestelmäuudistuksia ja toimintamallien muutoksia on väistämättä edessä jokaisella toimijalla. Muutoksen kynnyksellä on oikea aika tarkastella toimintaa pitkällä aikavälillä ja pohtia, mikä rooli kulutusjoustolla tulee olemaan omassa toiminnassa.

    Pallo on nyt kantaverkkoyhtiö Fingridillä, joka määrittelee seuraavaksi itsenäisten aggregaattoreiden toiminnasta aiheutuneen jouston aktivoinnin suorien kustannusten kompensaatiomekanismin, sekä energiavirastolla, jonka tehtävänä on tutkia kansallisten standardoitujen joustotuotteiden tarpeellisuutta ja tarvittaessa määritellä ne. Kulutusjoustolla on jo nyt merkittävä ja kasvava rooli kantaverkkoyhtiön toiminnassa. On mielenkiintoista nähdä, millaisiksi joustomarkkinat kehittyvät ja kuinka jousto saadaan osaksi muidenkin toimijoiden liiketoimintaa.

    Teknologiakonsultointi, Utilities-ratkaisut, Energia-ala, Solteq Energy Academy, Sähkömarkkinat, Sähkömarkkinalaki