Data avaimena vesihuollon lukkoihin

Hyvin toimiva vesihuolto on yhteiskuntamme näkymätön peruspilari – harvoin pysähdymme ajattelemaan, millaista elämä olisi ilman puhdasta vettä tai toimivaa viemäröintiä. Arkemme muuttuisi nopeasti haastavaksi, ellei vesihuolto olisi luotettavaa ja jokainen pala toimisi kelloon katsomatta. Samaan aikaan vesihuollossa kohdataan haasteita: infrastruktuuri ikääntyy, resursseja ei ole tarpeeksi eikä uutta osaamista löydy. Toimintaa on kehittävä, jotta kustannukset pystytään kattamaan ja vastaamaan esimerkiksi muuttuvan lainsäädännön vaateisiin.

Haasteisiin voidaan saada apua jo olemassa olevasta datasta. Data itsessään ei ole vielä ratkaisu, mutta sen jalostaminen informaatioksi ja edelleen tiedoksi tai viisaudeksi on avain nykyisten ja tulevien ongelmien selättämiseksi. Mutta miten dataa hyödynnetään liiketoiminnan tukena?

Datan hyödyntämisen askeleet

Dataa on kerätty vuosien varrella suuret määrät, ainoastaan datan säilöntäpaikka on vuosien varrella muuttunut. Verkostotietoja ylläpidetään verkkotietojärjestelmässä, asiakastiedot ovat asiakastietojärjestelmissä ja taloutta pyöritetään toiminnanohjaus- sekä muiden talousjärjestelmien avulla. Dataa syntyy myös jatkuvasti lisää. Teknologian kehityksen myötä erilaisilla laitteilla, kuten etäluettavien vesimittarien ja IoT-sensorien (Internet of Things) avulla, pystytään saamaan reaaliaikaista tilannetietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ja infrastruktuurista. Datan määrän kasvaessa entisestään, voi haasteita syntyä myös suuren datamäärän ylläpidosta. Mikä data on säilömisen arvoista ja kenen vastuulla kaiken tämän tiedon ylläpito on? 

Data itsessään on kuin valuuttaa: datan arvo realisoituu sitä hyödyntämällä, jolloin syntyy informaatiota. Informaation tavoitteellinen hyödyntäminen muodostuu tiedoksi. Yhdistämällä kerätty tieto pitkän aikavälin tavoitteisiin ja kriittiseen ajatteluun, se muuttuu viisaudeksi. Tätä voidaan havainnollistaa esimerkiksi DIKW-pyramidin (Data-Information-Knowledge-Wisdom) avulla (kuva alla).  

Kuva: Tiedon jalostumista kuvaava pyramidi (Data-Information-Knowledge-Wisdom)

Jotta tietoa voidaan kartuttaa, on perustan oltava kunnossa. Dokumentoiduilla tiedonhallinnan menetelmillä varmistetaan, että data on laadukasta, ajantasaista ja yhdisteltävissä. Mistä ja miten saamme dataa, missä säilömme dataa, miten ylläpidämme sitä ja miten varmistamme, että data on käyttökelpoista? Ilman kunnossa olevaa lähtödataa ei päästä pitkälle. Heikkolaatuinen data vähentää käytettävissä olevien menetelmien ja työkalujen määrää, jolloin koneellisen käsittelyn ja automaation toteuttaminen on haasteellista. Jos tiedoissa esiintyy puutteita, tieto voi perustua oletuksiin ja parhaimmillaan arvioihin. Säilötyn datan lisäksi organisaatioissa on paljon hiljaista, ”harmaata” tietoa. Tunnistamalla ja dokumentoimalla harmaa tieto voidaan välttää tietopääoman katoaminen organisaation käytöstä esimerkiksi henkilön eläköityessä tai vaihtaessa työpaikkaa. Oli data sitten uutta tai vanhaa, on sen laadulla, kattavuudella ja oikeellisuudella suuri merkitys: laadukkaan lähtödatan avulla voidaan saavuttaa laadukkaita lopputuloksia.

Vahvan perustan myötä organisaatiolla on paremmat mahdollisuudet edetä valikoitujen kehityskohteiden kanssa ja onnistua niissä. Jos organisaatiossa ei ole kokemusta tai osaamista datan hyödyntämisestä, on järkevää pyrkiä tunnistamaan kohteita, joilla saadaan suurin arvo pienillä panostuksilla. Keskittymällä aluksi rajattuun kokonaisuuteen pystytään a) testaamaan datan hyödynnettävyys, b) kehittämään organisaation kykyä IT-kentällä ja c) valmistautumaan tulevaisuuden projekteihin. Kokemuksen kautta kerrytetyn osaamisen avulla tulevaisuuden kehitysprojektit saadaan vietyä tehokkaasti käytäntöön. 

Datasta apua haasteisiin

Perinteisten menetelmien rinnalle syntyneillä ratkaisuilla pystytään hyödyntämään dataa, jolloin asiantuntijoiden työtä voidaan helpottaa merkittävästi. Ennakoimattomat häiriöt tai tietokatkokset voivat johtaa ympäristöllisiin, taloudellisiin tai pahimmillaan terveydellisiin vahinkoihin. Digitalisaatio tarjoaa useita mahdollisuuksia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää entistä tehokkaammaksi, luotettavammaksi ja ennakoitavammaksi. Parhaimmillaan datan avulla saadaan näkyvyyttä tulevaisuuden haasteisiin, jolloin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ennen niiden ilmentymistä.

Verkoston kunnossapito

Olemassa olevaa dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi verkoston kunnossapidon osalta verkostodatan, kuntotutkimusten ja analytiikan kautta voidaan tunnistaa verkostossa piileviä riskejä jo ennen kuin ne kehittyvät vakaviksi ongelmiksi. Verkoston rakenteellisten tietojen lisäksi on olemassa paljon irrallista dataa, muun muassa kuvauksista ja mittauksista, joiden yhdistäminen kontekstiin tarjoaa laaja-alaista näkemystä verkon kunnosta. Tätä kautta voidaan tehdä suunnitelmaa tarvittavista saneerauksista ja investoinneista pitkälle aikavälille, jolloin laitoksen keräämiä maksuja pystytään perustelemaan ja mahdollisia investointipiikkejä ennakoimaan. 

Reaaliaikainen seuranta vesimittareilla  

Uusien vesimittareiden myötä dataa syntyy jatkuvasti lisää, minkä myötä laitoksella voidaan seurata lähes reaaliajassa käyttöpaikkakohtaista vedenkulutusta. Tämä mahdollistaa poikkeamien, kuten epätavallisten kulutuspiikkien, nopean havaitsemisen. Reagoimalla poikkeamiin nopeasti voidaan tilanne korjata ennen suuria vahinkoja.

Asiakaspalvelun tehostaminen

Asiakaspalvelussa tekoäly voi toimia asiakkaiden ensikontaktina ja vastata asiakkaiden kysymyksiin nopeasti, jolloin asiakaspalvelijat voivat keskittyä vaativampiin tapauksiin. Tekoäly voi tukea myös vesihuoltolaitoksen päivittäistä työtä: kouluttamalla tekoäly organisaation omilla materiaaleilla, voidaan muodostaa tietopankki, joka osaa etsiä oikeita dokumentteja. Tämä voi helpottaa tiedonhakua sekä auttaa osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tietopankin avulla data on kaikkien laitoksen työntekijöiden saatavissa, eikä arvokas tieto jää vain yksittäisen henkilön haltuun. 

Tulevaisuuden vesihuoltoa rakentamassa 

Digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen reaktiivisesta toimintamallista proaktiiviseen suuntaan, missä data toimii strategisena voimavarana. Kun tieto on koko organisaation käytössä, on kaikilla mahdollisuus osallistua laitoksen kehittämiseen. Kokonaisvaltaisilla työkaluilla data luo ennakoivaa ja tehokasta toimintakykyä. Kriittiseksi menestystekijäksi nousee datan integrointi yli perinteisten siilojen, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tilannekuvan ja ennustettavuuden elintärkeässä infrastruktuurissa. 

Vesihuollossa voidaan jo nyt saavuttaa merkittäviä hyötyjä datan avulla, ja tulevaisuudessa sen rooli tulee entisestään korostumaan. Kun datan hyödyntämisen perusta on luotu kunnolla, on organisaatiolla hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa datalähtöisemmäksi ja onnistua siihen liittyvissä hankkeissa. Keskittymällä aluksi helppoihin datan hyödyntämiskohteisiin, luodaan samalla toimintatapoja haastavampiin kokonaisuuksiin ja vahvistetaan organisaation osaamista. Valjastamalla käytössä oleva data oikein, vesihuoltolaitos pystyy parantamaan työskentelyn tehokkuutta, helpottaa kustannusvastaavuuden saavuttamista ja varmistaa luotettavan vesihuollon myös tulevaisuudessa.  

Utilities Consulting vesihuoltolaitoksen kumppanina

Me Utilities Consultingissa autamme vesihuoltolaitoksia vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tarjoamme asiantuntevaa tukea liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, järjestelmien optimointiin ja projektien sekä hankkeiden käynnistykseen ja läpivientiin.

Autamme asiakkaitamme kehittämään toimintaansa tavoitteellisesti, tehokkaasti ja vastuullisesti. Varmistamme, että vesihuoltolaitokset pystyvät täyttämään sääntelyn vaatimukset, hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet ja parantamaan asiakaspalvelua – samalla vahvistaen kustannustehokkuutta ja kannattavuutta. 

👉 Lisää tietoa vesihuollon konsultointipalveluistamme löydät täältä >