Suomi

    19.04.2022 — lukuaika 4 minuuttia

    Hajautettu sähköntuotanto yhteisöllistymisen äärellä

    Kuinka paljon energiayhteisöjä alkuvaiheessa muodostuu? Entä kuinka merkittävästä muutoksesta on energiayhtiön kannalta kyse? Juuri tällä hetkellä verkkoyhtiöiden asiakaspalvelu ei kenties kohtaa ruuhkaa potentiaalisten energiayhteisöjen yhteydenottojen muodossa. Ei silti kannata unohtaa, että yhteisöllisyyttä syntyy parhaiten tilanteissa, joissa ihmisillä on jokin yhteinen intressi tai tärkeäksi koettu asia. Nykytilanteessa on useita ilmiöitä, jotka voivat toimia energiayhteisöjen muodostumisessa tällaisina asioina.


    Yhteisö on tiettyjen päämäärien tai periaatteiden pohjalta kokonaisuuden muodostava yhteenliittymä. Energiayhteisöjen tapauksessa nämä päämäärät ovat esimerkiksi taloudellisia ja ympäristöarvoihin perustuvia. Energiayhteisöt ovat osa sähkömarkkinamuutosta, jossa kuluttajille annetaan ensimmäistä kertaa mahdollisuus tuottaa sähköä paikallisessa yhteisössä hyödynnettäväksi. EU:n tasolla tavoitteena on ollut edistää kotitalouksien energiatehokkuutta sekä tarjota osallistava vaihtoehto sähkön tuottamiseen, jakamiseen ja kuluttamiseen. Käytännössä uudistus tulee tarkoittamaan sitä, että pientuotannon netotus ja yhteisölaskennat keventävät kuluttajan sähkölaskun maksuja ja veroja tuotetun sähkön osuuden verran. Rivi- ja kerrostalokohteissa muutos tuo mahdollisuuden investoida kerralla merkittävämpään tuotantokapasiteettiin, kun hankinnan tekee taloyhtiö tai osakkaista koostuva ryhmä yksittäisen henkilön tai perheen sijasta. Tuotantolaitteisto voidaan tällöin mitoittaa koko liittymän takana olevaa kulutuspotentiaalia vastaavasti.

    Energiayhteisöt ovat jo herättäneet kirjavan joukon mielipiteitä. Osa saattaa pitää energiayhteisökonseptia vähäpätöisenä asiana ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Jollekin energiayhteisöjen puuttuminen markkinamallista on taas voinut näyttäytyä haasteena, joka on ylipäätään jarruttanut aurinkopaneelien yleistymistä. Niin tai näin, omasta näkökulmastani ihmisten osallistaminen ratkaisun muodostamiseen on aina lähtökohtaisesti kannatettava asia.

     

    "Omasta näkökulmastani ihmisten osallistaminen ratkaisun muodostamiseen on aina lähtökohtaisesti kannatettava asia."

     

    Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten sähkön korkean hinnan ja maailmantilanteen epävarmuuden yleisesti lisäävän aurinkopaneelien kysyntää (HS 28.3.2022). Jutun mukaan aurinkoenergiaan siirtymällä halutaan nyt lisätä omavaraisuuden tunnetta. Se, kuinka paljon tuo kysyntä tulee realisoitumaan hankittuina ja asennettuina aurinkopaneeleina, riippuu tietysti tekniikan hintakehityksestä. Sopiva hankintakustannus, korkeana pysyvä sähkön hinta sekä netotuksesta tai yhteisölaskennasta saatava hyöty saattavat yhdessä sysätä monen pragmaattisen sähkönkuluttajan kannattavuuslaskelmia juuri sopivasti päätöstä helpottavaan suuntaan.

    Palataanpa vielä siihen toiseen alussa esitettyyn kysymykseen: kuinka merkittävästä muutoksesta tässä oikeastaan on kyse? Sähkönmyyjälle energiayhteisöjen onnistunut huomiointi tarjoomassa ja palveluissa on parhaimmillaan kyseisten asiakkaiden sitouttamisen tekijä. Toisaalta panostus energiayhteisöihin ja niihin liittyviin palveluihin on myös pieni kädenojennus hajautetun tuotannon ja vihreän siirtymän edistämiselle. Näin nähtynä panostus tulee osaksi yhtiön ympäristötekojen tiekarttaa.

    Regulaation näkökulmasta asia on suoraviivainen. Mittausasetuksen muutos yhteisölaskennasta ja käyttöpaikkojen netotuksesta astui voimaan 1.1.2021. Niinpä riippumatta pientuotantokohteiden ja energiayhteisöjen määrästä, 1.1.2023 alkaen sähkön laskutus tulee kyseisten kohteiden osalta perustua netotettuihin ja yhteisölaskettuihin aikasarjoihin. Ne jakeluverkonhaltijat, joilla on kyvykkyys hoitaa yhteisölaskentaa itse, voivat hyödyntää siirtymäaikaa 30.6.2023 saakka. Kyseisiin päivämääriin tähtää myös käynnissä oleva alan keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun kehittämishanke, Datahub 2.0, joka sisältää energiayhteisöjen lisäksi myös varttimittaukseen ja -taseeseen liittyviä muutoksia.

    Kaiken edellä mainitun myötä markkinaosapuolien omiin prosesseihin ja järjestelmiin tulee kohdistumaan kehittämistarpeita. Jakeluverkonhaltijoiden tulee ylläpitää energiayhteisöjen ja niihin kuuluvien käyttöpaikkojen tietoja ja välittää nämä tiedot myös Datahubiin. Sekä jakeluverkonhaltijoiden, että myyntiyhtiöiden täytyy jatkossa laskutusprosessissaan tukea Datahubin laskemia netotettuja ja yhteisölaskettuja aikasarjoja. Uudet virtuaaliset käyttöpaikat täytyy tarvittaessa perustaa ja näihin tulee tehdä tarvittavat sopimukset. Asiakasrajapintakaan ei säästy muutoksilta. Kuinka energiayhteisöön kuuluminen näkyy loppuasiakkaan laskulla? Mistä asiakas näkee kokonaiskuvan asiakkuudestaan energiayhteisön jäsenenä? Kuinka yhteisöön kuulumisella saavutettua hyötyä voi hahmottaa?

    Me Solteq Utilities Consultingissa olimme mukana useiden verkkoyhtiöiden sekä myyntiyhtiöiden omissa Datahubin käyttöönottoon tähtäävissä projekteissa. Olimme koordinoimassa projekteja, määrittelemässä prosesseja, suunnittelemassa ja viemässä läpi testausta sekä huolehtimassa käyttöönottovaiheen askelluksesta. Tällä kertaa edessämme oleva muutos ei ole yhtä massiivinen kuin Datahubin käyttöönotto oli. Se on kuitenkin sekä tekninen, organisatorinen, että myös asiakaskokemukseen vaikuttava. Toisin sanoen muutos edellyttää energiayhtiöltä prosessien toimivuudesta ja henkilöstön osaamisesta huolehtimisen ohella myös asiakasrajapinnan kehittämistä. Kaikissa näissä asioissa Solteq Utilities Consulting on tarvittaessa auttamassa. Yhdessä löydämme ratkaisut, joiden avulla olemme ajoissa valmiina hajautetun tuotannon yhteisöllistymiseen.

    Konsultointipalvelumme

    Teknologiakonsultointi, Utilities-ratkaisut, Energia-ala, Datahub, Solteq Energy Academy