Takaisin
Blogi
Jokainen meistä osaa verrata numeroita toisiinsa, mutta siinä missä yksi kuva vastaa tuhatta sanaa, yksi visualisointi vastaa miljoonaa riviä dataa.
Jokainen asiakaskohtaaminen on lähtökohdiltaan erilainen. Kun tehdään uudelle asiakkaalle raportoinnin, analytiikan ja tietovarastoinnin tarpeiden kartoitusta, tarkastellaan organisaation toimialan, toimintatapojen ja lähdejärjestelmien yhteenliittymää ainutlaatuisena kokonaisuutena. Erilaisista lähtötilanteista huolimatta samat aiheet toistuvat yhä uudestaan sekä organisaatioiden raportointitarpeissa että toteutettavissa projekteissa.
Olipa liiketoiminta millaista hyvänsä, sen täytyy olla mitattavissa lukuina. Siitä huolimatta numeroiden vertaileminen rivi riviltä on hyvinkin tehoton keino silloin, kun halutaan saada yleiskatsaus organisaation toimintoihin.
Nykypäivänä on olemassa vieläkin organisaatioita, joissa controllerin lähtötilanne näyttää tältä:
Kuva 1: Numeronpyörittäjän arkipäivää
Vaikka numerot itsessään ovat yksiselitteisiä, voi pelkkien lukujen pyörittely pahimmillaan johtaa siiloutumiseen ja ’megaexceleihin’, joita vain nimetyt henkilöt osaavat käyttää. Tällaiset taulukot voivat olla hyvinkin tärkeässä roolissa organisaation toiminnan ja tuottavuuden kannalta.
Datasta kohti ymmärrettävää informaatiota
Massiiviset taulukot sisältävät paljon numeroita ja tarkkaa tietoa, mutta oleellisen poimiminen on hankalaa. Numeroiden esittäminen graafisesti tuottaa selkeämmän ja tehokkaamman lopputuloksen, kun halutaan saada nopeasti yleiskuva tilanteesta.
Informaation tehokas esittäminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
- Keskitytään aiheen kannalta oleelliseen tietoon
- Valitaan paras esitystapa kutakin mittaria ja tarvittavaa vertailua varten
- Korostetaan tärkeät poikkeamat tai havainnot
Valittu esitystapa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, onko tieto yksiselitteisesti tulkittavissa. Värien merkitystä ei ole syytä vähätellä. Dashboardien ja visuaalisen ilmeen kehittämiseen on alettu perehtyä yhä enemmän kognitiotieteen näkökulmasta.
Kuva 2: Värien merkitys
Tutut pylväs-, palkki- ja viivakaaviot ovat edelleen useimmissa tapauksissa se fiksuin valinta. Värien lisäksi myös esitystavalla on valtava merkitys. Joskus esitystapaa nähdään käytettävän jopa silmänkääntötemppuna, joka asettaa lukijan datalukutaidon ja lähdekriittisyyden koetukselle.
Kuva 3: Asteikkohuijaus
Vastauksia kysymyksiin
Oleellinen tieto määrittyy sen mukaan, millaisia päätöksiä lukija tekee ja millaisiin kysymyksiin hän haluaa saada vastauksen. Tärkeintä on saada asiasta yleiskuva: Miten on mennyt tähän päivään asti? Meneekö tällä hetkellä hyvin? Miten tähän päädyttiin tai mihin ollaan menossa?
Luonnollisesti menneisyyteen katsominen ja siihen peilaaminen on helpointa. Mutta entä kun halutaan nähdä tulevaisuuteen, jotta voidaan varautua ja tehdä ennakoivia ratkaisuja? Tähän pyritään vastaamaan analytiikkatyökalujen avulla. Tekoälyprosessien kehittyessä algoritmit tekevät datamassan pohjalta johtopäätöksiä, joita ihmiset tulkitsevat. Algoritmeille ei tuota vaikeuksia tulkita raakaa numeromuotoista dataa. Mutta koska ratkaisevat päätökset kuitenkin tehdään (vielä toistaiseksi) ihmisten toimesta, tulisi tätä päätöksentekoa tukea esittämällä informaatio ihmisten käsityskykyä ja ajatusprosesseja kunnioittaen.