Tulevaisuuden mittaustiedonhallinta verkkoyhtiöissä: enemmän arvoa kasvavasta datamäärästä

Mittaustiedon kerääminen, hallitseminen ja jakaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä sähkömarkkinan toiminnalle. Varttimittaukseen siirtyminen nelinkertaistaa käsiteltävien mittausarvojen määrän tuntimittaukseen verrattuna. Vaatimustason voidaan odottaa nousevan edelleen, kun sähköverkon joustot ja niiden tarve lisääntyvät. Samalla mittaustiedon laadun ja oikea-aikaisuuden merkitys kasvaa.

Verkkoyhtiöille kyse on myös strategisesta kysymyksestä: minkälaisella järjestelmäarkkitehtuurilla ja osaamisella voidaan vastata kehittyvän sähkömarkkinan haasteisiin?

 Kasvavat tietomäärät, kiristyvät vaatimukset

Vuonna 2023 alkanut siirtyminen varttimittaukseen on kasvattanut kerättävän mittaustiedon määrää merkittävästi. Kasvu haastaa tiedonkäsittelyn prosesseja samaan aikaan, kun yhtiöihin kohdistuu kasvava paine hyödyntää dataa suunnittelussa ja päätöksenteossa entistä laajemmin.

Kun kaupankäynti tapahtuu vartin resoluutiossa, kulutuksen ja tuotannon on kohdistuttava mittaustiedoissa oikeille varteille. Myös tietoliikenneyhteyksien merkitys korostuu. Datahubin tiedonvaihtosykli on jo tiivistynyt kuuteen tuntiin, mikä lyhentää aikaa mittaustietojen validointiin, arviointiin ja mahdollisten virheiden korjaamiseen.

Toinen toimialaa muuttava tekijä on hajautetun pientuotannon lisääntyminen. Energiaviraston mukaan pientuotanto kasvoi keskimäärin 35 prosenttia vuosina 2020–2024, mikä lisää osaltaan käsiteltävän mittausdatan määrää (Energiavirasto, Tilastotietoa Suomen sähköverkosta).

Pientuotannolla on myös oma roolinsa joustomarkkinoiden kehityksessä, jota on viime vuosina edistetty EU- ja kansallisella tasolla. Joustojen toteutuminen on pystyttävä todentamaan luotettavasti, mikä edellyttää korkealaatuista ja oikea-aikaista mittaustietoa. Kehitys lisää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinaan, mutta kasvattaa samalla jakeluverkonhaltijoiden tarvetta panostaa mittaustiedon laadun kehittämiseen ja ylläpitoon.

Myös tietoturvavaatimukset kasvavat regulaation myötä. Muuttunut kyberturvallisuusympäristö ja esimerkiksi NIS2-direktiivi asettavat uusia vaatimuksia kriittisen asiakasdatan hallinnalle. Samanaikaisesti EU pyrkii edistämään energiadatan laajempaa hyödyntämistä. Datahubin tiekartalla näkyvät esimerkiksi energiatietoavaruuteen ja energiapalvelujen yhteentoimivuusvaatimuksiin liittyvät teemat.

Tietoturvan ja tiedonvaihdon roolit korostuvatkin tulevaisuudessa entisestään myös jakeluverkkoyhtiöiden datanhallinnassa.

Miten muutokseen voidaan vastata?

Millä työkaluilla ja menetelmillä jakeluverkonhaltijat voivat hallita muutosta ja varautua tulevaan? Mittaustiedonhallinnan prosessien kehittyessä myös järjestelmäarkkitehtuuria kannattaa kehittää suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti liiketoimintaympäristön ja regulaation asettamissa raameissa.

1. Järjestelmäoptimointi

Monen verkkoyhtiön mittaustiedonhallinnan prosessit ja järjestelmäarkkitehtuuri ovat rakentuneet aikana ennen Datahubia, varttimittausta tai nykyisiä tiedonvaihtovaatimuksia. Järjestelmäkokonaisuuksista saattaa siksi löytyä toiminnallisuuksia, joiden alkuperäinen liiketoiminnallinen tarve on muuttunut tai poistunut.

Esimerkiksi varjotaselaskennan ratkaisut, tietojen kopioinnit tai manuaaliset tarkistusvaiheet saattavat edelleen aiheuttaa kustannuksia ilman vastaavaa liiketoiminnallista lisäarvoa.

Verkkoyhtiöiden kannattaa tarkastella kriittisesti koko mittaustiedonhallinnan eli MDM prosessia. Onko järjestelmän rooli tarkoituksenmukainen suhteessa muihin järjestelmiin ja nykyisiin vaatimuksiin? Onko kokonaisuudessa päällekkäisiä toiminnallisuuksia tai tiedon käsittelyä, jota voitaisiin yksinkertaistaa?

Tavoitteena on kustannussäästöjen lisäksi yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja helpommin ylläpidettävä kokonaisuus.

2. Pilvi-infraan siirtyminen

Monissa verkkoyhtiöissä mittaustiedonhallinta perustuu edelleen osittain paikallisiin palvelinympäristöihin, vaikka muu järjestelmäkenttä olisi jo siirtynyt pilveen.

Kasvava mittaustiedon määrä edellyttää järjestelmiltä entistä enemmän suorituskykyä, toimintavarmuutta ja joustavuutta. Tästä syystä myös monet MDM-toimittajat vievät ratkaisujaan kohti pilviympäristöjä.

Pilvipohjainen infrastruktuuri mahdollistaa kapasiteetin kasvattamisen tarpeen mukaan ilman suuria investointeja omaan palvelinympäristöön. Samalla kustannusrakenne voi muuttua ennustettavammaksi, kun laitehankintoja ja infrastruktuurin ylläpitoa korvataan palvelupohjaisella mallilla.

Verkkoyhtiön näkökulmasta keskeisiä hyötyjä ovat skaalautuvuus ja toimintavarmuus tilanteessa, jossa käsiteltävän datan määrä tuskin tulevaisuudessa pienenee.

3. Tapahtumapohjainen arkkitehtuuri ja automaatio

Perinteisesti mittaustiedonhallinta on perustunut pitkälti ajastettuihin prosesseihin, joissa tietoja validoidaan, korjataan ja välitetään eteenpäin ennalta määritellyissä eräajoissa.

Tapahtumapohjaisissa ratkaisuissa järjestelmä voi reagoida automaattisesti mittausdatassa tapahtuviin muutoksiin ja poikkeamiin niiden syntyhetkellä. Tämä mahdollistaa nopeamman tiedonkäsittelyn ja tehokkaamman laadunhallinnan.

Tapahtumapohjaisuus luo perustan myös laajemmalle automaatiolle. Ratkaisuissa korostuvat esimerkiksi automaattinen validointi, poikkeamien tunnistaminen, puuttuvien mittaustietojen arviointi ja automaattiset uudelleenluentapyynnöt. Näin tiedon laatua voidaan ylläpitää myös tiedonvaihdon syklin tiivistyessä.

Myös tekoälyä hyödynnetään yhä enemmän mittausdatan laadun valvonnassa ja poikkeamien tunnistamisessa. Tavoitteena on vähentää rutiinityötä ja kohdistaa asiantuntijoiden osaamista tilanteisiin, joissa sillä tuotetaan eniten lisäarvoa.

Mittaustiedonhallinnan rooli laajenee

Pilvipohjainen mittaustiedonhallinta luo perustan datan aiempaa laajemmalle hyödyntämiselle. Kun laadukas ja strukturoitu tieto on eri järjestelmien ja liiketoimintaprosessien käytettävissä, sitä voidaan hyödyntää analytiikassa, ennustamisessa ja verkon kehittämisessä.

Samalla on syytä arvioida, missä järjestelmissä mittaustietoa kannattaa säilyttää. Voisiko MDM-järjestelmä tai sen ympärille rakennettu data-alusta toimia keskitettynä tiedon lähteenä myös muille sovelluksille? Tämä voisi vähentää saman tiedon tarpeetonta kopiointia ja pienentää tiedon säilytyksen ja käsittelyn kustannuksia.

Mittaustiedonhallinnan merkitys ulottuu sähkömarkkinaprosessien edellyttämää tiedonvälitystä laajemmalle. Laadukas ja jäsennelty mittaustieto tukee myös siirtokapasiteetin arviointia, uusien liittymien suunnittelua, asiakaskäyttäytymisen analysointia ja verkkoinvestointien kohdentamista.

Tarkempi ymmärrys kulutuksesta ja tuotannosta voi auttaa arvioimaan verkon todellista kuormitusta ja tulevaa kapasiteettitarvetta. Mittaustietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa mahdollisuuksia liittää verkkoon uusia suuria kulutus- tai tuotantokohteita sekä suunniteltaessa verkkoinvestointeja tarkoituksenmukaisemmin.

Tämä edellyttää suunnitelmallisia arkkitehtuurivalintoja sekä analytiikka- ja mallinnuskyvykkyyksien kehittämistä. Samalla mittaustiedonhallinta kytkeytyy entistä tiiviimmin verkkoyhtiön laajempaan data-arkkitehtuuriin ja verkon kehittämiseen.

Mittaustiedonhallinnan tulevaisuudessa onkin kyse myös siitä, millaisia datakyvykkyyksiä verkkoyhtiö tarvitsee toimiakseen tehokkaasti muuttuvassa sähkömarkkinassa ja hyödyntääkseen kasvavaa tietomäärää oman toimintansa kehittämisessä.

Utilities Consulting – energia-alan asiantuntija- ja projektipäällikköpalvelut

Autamme verkkoyhtiöitä arvioimaan mittaustiedonhallinnan nykytilaa ja kehittämään järjestelmäkokonaisuutta vastaamaan muuttuvia tiedonvaihto-, laatu- ja kapasiteettivaatimuksia. Työssämme yhdistyvät energialiiketoiminnan tuntemus sekä järjestelmä-, data- ja projektiymmärrys.

Voimme toimia tukena esimerkiksi mittaustiedonhallinnan arkkitehtuurin ja prosessien arvioinnissa, kehitystarpeiden tunnistamisessa sekä järjestelmäuudistusten suunnittelussa ja läpiviennissä.

Haluatko keskustella mittaustiedonhallinnan kehittämisestä tai sparrata tulevia ratkaisuja? Varaa maksuton konsultaatio  →