Skip to content

    17.11.2026 — lukuaika 6 minuuttia

    Miten energia- ja vesiyhtiö saa datasta aitoa liiketoimintahyötyä?

    Kuuntele ääniversio - mikäli saatavilla

    Miten energia- ja vesiyhtiö saa datasta aitoa liiketoimintahyötyä?
    6:22

    Kuvittele tilanne: viikoittain tarvittava tunnusluku saadaan kerran kvartaalissa, koska sen kokoaminen vaatii päivän käsityötä ja sen osaa vain yksi ihminen. Tilanne on tuttu monessa energia- ja vesiyhtiössä. Tietovarasto tai moderni data-alusta ei yksin korjaa sitä. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi, mitä datan luotettava hyödyntäminen vaatii ja miksi teknologia on siitä vasta puolet.

     

    Dataa on, mutta onko tieto käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan? 

    Energia- ja vesiyhtiöissä operatiivista dataa tarvitaan jatkuvasti. Jakeluverkkoyhtiöt käyttävät sitä viranomaisraportointiin, ennustamiseen sekä verkon tilan ja kapasiteetin seurantaan. Kaukolämpöliiketoiminnassa seurataan esimerkiksi lämpöhäviöitä, ja vesihuollossa on tarve seurata verkoston kuntoa ja vuotovesien tilannetta eri alueilla. 

    Data ei itsessään tuota arvoa. Arvo syntyy vasta, kun data jalostetaan merkitykselliseksi tiedoksi ja se on oikeiden ihmisten käytössä oikeaan aikaan. Käytännössä se näkyy esimerkiksi näin:

    • raportointiin kuluu vähemmän työaikaa
    • investoinnit kohdistuvat paremmin
    • verkoston poikkeamat tunnistetaan nopeammin
    • ennusteet tarkentuvat

    Tarvittava tieto on kuitenkin harvoin valmiina yhdessä järjestelmässä. Osa tunnusluvuista muodostetaan yhdistämällä tietoa useista lähteistä, ja osa vaatii datan jalostamista analysoitavaan muotoon. Siksi työ on usein käsityötä, joka koetaan raskaaksi ja tehottomaksi. Monessa organisaatiossa raportointi nojaa yhteen tai kahteen avainhenkilöön, jotka osaavat kaivaa datan järjestelmistä. Kun tämä henkilö on lomalla tai vaihtaa työpaikkaa, raportointi pysähtyy. Data voi olla jumissa myös järjestelmätoimittajan takana: jos yhtiöllä ei ole suoraa pääsyä omaan dataansa, jokainen datapyyntö tai listaus tilataan toimittajalta, ja sen saaminen voi viedä jopa viikkoja.

     

    Mitä luotettava data tarkoittaa?

    Luotettava data on yhdenmukaista, laadukasta ja riittävän ajantasaista, ja se on helposti niiden saatavilla, jotka sitä tarvitsevat. Käytännössä se tarkoittaa kolmea asiaa:

    • Yhdenmukaisuus: mittareiden määritelmät ja laskentaperiaatteet ovat kaikille samat.
    • Laatu: data on johdonmukaista, ja siihen voi luottaa ilman käsin tehtäviä tarkistuksia.
    • Ajantasaisuus: jokainen liiketoiminto saa tiedot niin tuoreina kuin sen päätöksenteko vaatii.

    Miten tiedonhallintaa tulisi sitten kehittää, jotta nämä tavoitteet saavutetaan?

     

    Tietovarasto luo perustan: esimerkkinä käyttöpaikkatieto

    Tietovarasto on keskitetty paikka, johon eri järjestelmien data kootaan, yhdistetään ja jalostetaan raportoinnin ja analytiikan käyttöön. Teknologioita on useita, mutta liiketoiminnan kannalta tavoite on sama: yhtenäinen näkymä organisaation tietoon.

    Tarkastellaan esimerkkinä käyttöpaikkatietoa. Samaa dataa käsitellään usein monissa eri järjestelmissä, mutta tunnistetiedot eivät välttämättä ole yhteneväisiä. Käyttöpaikka voi olla asiakastietojärjestelmässä KP001 ja verkkotietojärjestelmässä K50001. Asiantuntija tietää, että kyse on samasta paikasta, mutta tietokoneelle ne ovat kaksi eri asiaa. Jotta järjestelmien tiedoista saadaan yksi luotettava totuus, nämä erot on tunnistettava ja sovitettava yhteen. Siksi tunnisteiden, avainten ja luokitusten yhtenäistäminen on keskeinen osa luotettavan tietopohjan rakentamista.

     

    Miksi pelkkä tietovarasto ei riitä?

    Pelkkä datan kokoaminen yhteiseen tiedonhallintaympäristöön ei kuitenkaan automaattisesti takaa tiedon laatua tai yhdenmukaisuutta. Tarvitaan myös yhteisesti sovittuja määritelmiä, tietojen käsittelysääntöjä sekä selkeitä vastuita datan laadun ylläpitämisestä. Tätä kokonaisuutta kutsutaan datan hallintamalliksi (data governance).

    Esimerkiksi ”aktiivinen käyttöpaikka” voidaan määritellä eri järjestelmissä tai liiketoimintayksiköissä eri tavoin. Ilman yhteistä määritelmää samasta datasta voidaan päätyä erilaisiin tulkintoihin ja johtopäätöksiin. Kun samat tiedot esiintyvät useissa eri järjestelmissä, tieto pirstaloituu helposti. Tällöin raportointi ja analysointi vaativat paljon manuaalista työtä tietojen keräämiseksi, yhdistämiseksi ja tarkistamiseksi.

    Käsityön hinta voi olla se, ettei liiketoiminta saa tarvitsemaansa tietoa riittävän usein. Vaikka tarve olisi esimerkiksi viikoittaiselle seurannalle, tietojen kokoamiseen kuluva työ voi johtaa siihen, että tarkastelu tehdään käytännössä vain kerran kvartaalissa.

    Kun tiedon siirto, yhdistäminen ja laadunvarmistus automatisoidaan, käsityö vähenee merkittävästi ja tieto on käytössä nopeammin. Tämä mahdollistaa jatkuvan seurannan: poikkeamat huomataan aiemmin, ja niihin ehditään reagoida.

     

    Yhteenveto

    Datan liiketoimintahyödyt eivät synny yksittäisestä raportista, analyysistä tai teknologiasta. Ne syntyvät, kun organisaatio voi luottaa dataansa, yhdistää sitä eri lähteistä ja käyttää sitä johdonmukaisesti päätöksenteossa. Yhtenäinen datapohja ei ole tavoite itsessään vaan edellytys hyödyille.

    Siksi tiedonhallinnan kehittäminen ei ala data-alustasta tai tietovarastosta. Ensin on ymmärrettävä, mitä liiketoiminnan ongelmia ratkaistaan, mitä tietoa päätöksiin tarvitaan ja mitä hyötyjä tavoitellaan. Seuraavassa blogikirjoituksessa käymme läpi, miten tietotarpeet, käyttötapaukset ja tavoiteltavat hyödyt määritellään ennen toteutusta.

     

    Vähemmän raportoinnin käsityötä – mistä kannattaa aloittaa?

    Kuluuko tiedon kokoamiseen ja tarkistamiseen enemmän aikaa kuin sen hyödyntämiseen? Kun raportoinnin käsityö vähenee, asiantuntijoille jää enemmän aikaa poikkeamien selvittämiseen, ennakointiin ja päätösten valmisteluun.

    Utilities Consultingin energia- ja vesialan asiantuntijat auttavat tunnistamaan raportoinnin pullonkaulat, määrittelemään liiketoiminnan tietotarpeet ja priorisoimaan kehitystoimet. Näiden pohjalta laadimme käytännön etenemissuunnitelman, joka huomioi nykyiset järjestelmänne ja tavoiteltavat hyödyt. Autamme järjestelmäriippumattomasti.

    Varaa maksuton konsultaatio – keskustellaan raportointinne haasteista ja siitä, mistä käsityön vähentäminen kannattaisi aloittaa. Keskustelu ei sido sinua mihinkään.

     

    Teknologiakonsultointi, Energia-ala, Energiayhtiön liiketoimintaprosessit, Solteq Utilities Consulting, Vesitoimiala, Tiedon hallintamalli