Suomi

    01.12.2021 — lukuaika 5 minuuttia

    Headless-sisällönhallinta auttaa monikanavaisessa sisällöntuotannossa

    Digitaalisten palveluiden sisällönhallinta on läpikäymässä vahvaa murrosvaihetta. Perinteiset yhden järjestelmän monoliittipalvelut, jotka ovat sisältäneet kaiken sisällönhallintatyökaluista julkaistavaan palveluun, ovat nyt osittain korvautumassa keskitetyillä headless-järjestelmillä, joissa sisältö on irrotettu käyttöympäristöstään.

    Teknologioiden kehittyessä käyttöliittymien elinkaari on lyhentynyt. Trendit ja tarpeet muuttuvat ja kilpailu hakukonesijoituksista kiristyy jatkuvasti, joka taas luo paineita säännölliselle käyttöliittymäteknologian päivittämiselle. Suurten sivustokokonaisuuksien uusiminen kokonaan kaikkine kieli- ja maaversioineen saattaa tosin käydä kalliiksi, joten uusi sisällönhallintaratkaisu on markkinoille enemmän kuin tervetullut.

    Suuria sivustokokonaisuuksia rakennettaessa sisällöntuotannon (backend) ja käyttöliittymän (frontend) erottaminen toisistaan saattaa olla järkevää. Siinä missä perinteiset julkaisualustat, kuten WordPress ja Drupal, ovat lähtökohtaisesti tuoneet sisällöt ja käyttöliittymän samaan järjestelmään, headless-toimintamallissa käyttöliittymän teknologia rakennetaan erikseen ja sisältö tuodaan paikalleen ulkoisena syötteenä.

    Headless-toimintamallissa käyttöliittymän teknologia rakennetaan erikseen ja sisältö tuodaan paikalleen ulkoisena syötteenä. 

    Headless-sisällönhallinnan hyödyt korostuvat suurissa sivustoissa

    Headless-sisällönhallinnan tarjoamat hyödyt nousevat parhaiten esiin suurissa sivustokokonaisuuksissa, joissa samaa sisältöä viedään useisiin eri julkaisukanaviin ja kieli- ja maaversioiden hallinta saattaa moninkertaistaa työmäärän. Kun sisältö tulee ulkoisesta lähteestä kootusti, käyttöliittymäsuunnittelija saa vapaammat kädet designin ja teknologisten ratkaisujen toteuttamiseen ja esimerkiksi käyttöliittymään tehdyt muutokset periytyvät automaattisesti teeman käyttökohteista (esim. kieli- ja maaversiot) toiseen.

    Palvelu onkin suunnattu erityisesti monikanavaiseen sisällön julkaisuun, jossa samaa tietolähdettä hyödynnetään moneen eri sivuteemaan. Sisältö tuotetaan teknologiariippumattomassa muodossa, jolloin samaa sisältöä voidaan käyttää missä tahansa palvelussa, aina verkkosivustosta sovelluksiin (mm. mobiilisovellukset, IoT-laitteet, jne.). Kun kaikki sisällönhallinta on keskitetty yhteen järjestelmään, myös tiedon korjaaminen on nopeampaa, sisältö altistuu vähemmille virheille ja pysyy aina ajanmukaisena ja yhtenäisenä kaikissa kanavissa.

    Yksittäiselle pienelle verkkosivustolle tai verkkokaupalle headless-sisällönhallintajärjestelmä ei välttämättä tarjoa suoranaisia kustannushyötyjä, mikäli sivustolle tuotettavaa sisältöä ei tarvitse jakaa mihinkään muualle tai useampiin kohteisiin sivuston sisällä (mm. kieliversiot).

    Hakukonelöydettävyys headless-sisällönhallinnan kilpailuetuna

     Verkkosivustojen nopeus on nykypäivänä elinehto niin hakukonenäkyvyyden, kuin käytettävyyden kannalta. Kriteerit sivustojen nopeustesteissä ovat kiristyneet erityisesti mobiililaitteiden osalta, ja heikosti optimoidut sivustot putoavat suoraan listan kärjestä.

    Headless-sisällönhallintajärjestelmän kilpailuetuna on sivuston uskomaton nopeus ja tekninen keveys. Kun alustan mukana ei tule turhia, sivuston toimivuutta kuormittavia ominaisuuksia ja sisältö teksteineen ja kuvineen tulee ulkoisena syötteenä, sivuston latausaika ja tekninen toimivuus ovat vailla vertaansa. Valmiiksi optimoidut sivupohjat mahdollistavat entistä paremman hakukoneoptimoinnin ja saavutettavuuden, joka taas osaltaan parantaa sivun käyttökokemusta.

    Headless-mallilla rakennetut sivustot ovatkin saaneet loistavia tuloksia sivustoja analysoivista työkaluista (mm. Googlen Page Speed), joka taas osaltaan mahdollistaa paremmat edellytykset orgaanisissa hakukonetuloksissa menestymiselle.

    Yhteinäinen brändi-ilme headless-sisällönhallinnalla

    Headless-sisällönhallinta tarjoaa valtavan tehokkuus- ja käytettävyysedun sisällöntuotannolle. Perinteisessä toteutustavassa, kuten WordPressissä, valmiiden teemojen kanssa päästään usein ketterästi alkuun, mutta palvelujen räätälöinti ja hakukoneoptimointi on tyypillisesti kallista ja usein jopa mahdotonta järjestelmän arkkitehtuurillisista rajoituksista johtuen.

    Vaikka headless-sisällönhallinta taipuu nimenomaan monimutkaisiin ja skaalautuviin käyttötarkoituksiin, tyypillisin frontend-ratkaisu on kuitenkin staattinen verkkosivukokonaisuus, jossa sivustosta luodaan kevyitä HTML-sivuja headless-järjestelmän sisältörakenteita hyödyntäen. Tämä mahdollistaa myös toimintojen ketterän laajennuksen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Käyttöliittymä on helposti monistettavissa, kieliversioitavissa ja hallittavissa, kun sisältö on eriytetty julkiasusta. Lisäksi käyttöliittymän ulkoasun ja frontend-teknologian voi päivittää vastaamaan kunkin hetken tarpeita ja vaatimuksia ilman, että koko järjestelmää tarvitsee uusia.

    Palveluun voi luoda helposti uusia kieli- ja maaversioita ja niiden ylläpito voidaan jakaa eri tiimien vastuulle, joka taas osaltaan helpottaa erityisesti monikansallisten ja toisistaan etäällä olevien tiimien sisällönhallintaprosesseja. Koska sisältö ja käyttöliittymä ovat toisistaan irtautettuja, ei sisällöntuottajien tarvitse enää jatkossa olla riippuvaisia web-kehittäjien tuesta osana sisällöntuotantoa.

    Headless-ratkaisujen tyypillinen käyttökohde PWA (Progressive Web Application) tarjoaa lisäksi mahdollisuuden hyödyntää laitteiden omia kyvykkyyksiä, kuten älypuhelinten GPS:ää, kameraa ja muita toimintoja sekä uusia teknologiatrendejä, kuten esineiden internetiä (IoT), lisättyä todellisuutta (AR) ja virtuaalitodellisuutta (VR).

    Kaiken tämän summana brändin yleisilme pysyy yhtenäisenä kaikissa kanavissa, kun sivustopohjat ja näkymät on etukäteen määritelty, eikä yksittäinen sisällöntuottaja pääse enää poikkeamaan brändiohjeista.

    Headless, Sisällönhallinta, CMS