Tulosta

Solteq Oyj:n yhtiöjärjestys


1 § Yhtiön toiminimi ja kotipaikka
Yhtiön toiminimi on Solteq Oyj ja kotipaikka Tampere.

2 § Yhtiön toimiala
Yhtiön toimiala on tietojenkäsittelyjärjestelmien ja
-palveluiden tuotanto, kauppa ja agentuuri sekä
tietojenkäsittelyyn liittyvien koneiden, laitteiden ja
tarvikkeiden markkinointi. Yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteää
omaisuutta, osakkeita ja arvopapereita.

3 § Osakepääoma
Yhtiön vähimmäispääoma on 600.000 euroa ja enimmäispääoma
2.400.000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa
tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

4 § Osakkeet
Yhtiössä on vähintään 7.500.000 kappaletta ja enintään
28.000.000 kappaletta osakkeita. Osakkeella ei ole
nimellisarvoa, vaan kirjanpidollinen vasta-arvo, joka on
osakepääoma jaettuna osakkeiden lukumäärällä.

5 § Arvo-osuusjärjestelmä
Yhtiön osakkeet kuuluvat yhtiön hallituksen määräämän
ilmoittautumispäivän jälkeen arvo-osuusjärjestelmään.

6 § Täsmäytyspäivämenettely
Ilmoittautumispäivän jälkeinen oikeus saada yhtiöstä jaettavia
varoja sekä merkintäoikeus osakepääomaa korotettaessa on vain
sillä

1. joka on täsmäytyspäivänä merkitty osakkeenomistajaksi
osakasluetteloon;

2. jonka oikeus suorituksen saamiseen on täsmäytyspäivänä
kirjattu osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan
arvo-osuustilille ja merkitty osakasluetteloon; tai

3. jos osake on hallintarekisteröity, jonka arvo-osuustilille
osake on täsmäytyspäivänä kirjattu ja jonka osakkeiden hoitaja
on täsmäytyspäivänä merkitty osakasluetteloon osakkeiden
hoitajaksi.

7 § Hallitus
Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään
seitsemän varsinaista jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

8 § Toimitusjohtaja
Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee.

9 § Toiminimen kirjoitusoikeus
Yhtiön toiminimen kirjoittavat toimitusjohtaja ja hallituksen
puheenjohtaja kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi
yhdessä.

Hallitus voi antaa toiminimen kirjoitusoikeuden jäsenelleen tai
yhtiön palveluksessa olevalle siten, että he kirjoittavat
toiminimen joko yksin tai kaksi yhdessä.

10 § Tilintarkastajat
Yhtiössä on yksi varsinainen tilintarkastaja ja mikäli tämä ei
ole keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, yksi
varatilintarkastaja. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä
toistaiseksi.

11 § Kokouskutsu
Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille
aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään 17 päivää ennen
kokousta. Kutsu voidaan toimittaa julkaisemalla se hallituksen
määräämässä valtakunnallisesti leviävässä sanomalehdessä tai
lähettämällä kutsu osakkeenomistajille heidän yhtiön
osakasluetteloon merkityillä osoitteillaan postitetuilla
kirjatuilla kirjeillä.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on
ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kutsussa mainittuna
päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen
yhtiökokousta.

12 § Varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen
määräämänä päivänä kesäkuun loppuun mennessä.
Kokouksessa on:

Esitettävä
1 tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja
toimintakertomuksen
2 tilintarkastuskertomus

Päätettävä
3 tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta
4 toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta
5 vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
6 hallituksen jäsenten palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista
7 hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä

valittava
8 hallituksen jäsenet
9 tilintarkastajat ja heidän varamiehensä.

13 § Tilikausi
Yhtiön tilikausi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

14 § Lunastusvelvollisuus
Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai
osakkeiden tuottamasta äänimäärästä - joko yksin tai yhdessä
toisten osakkeenomistajien kanssa siten kuin jäljempänä
määritellään - saavuttaa tai ylittää 1/3 tai 1/2
(lunastusvelvollinen osakkeenomistaja), on velvollinen
lunastamaan muiden osakkeenomistajien (lunastukseen oikeutetut
osakkeenomistajat) vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin
osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siten kuin tässä
pykälässä määrätään.

Laskettaessa osakkeenomistajan osuutta yhtiön osakkeista ja
niiden tuottamista äänistä luetaan mukaan myös ne osakkeet,
jotka kuuluvat

- yhteisölle, joka osakeyhtiölain mukaan kuuluu samaan
konserniin kuin osakkeenomistaja,

- yritykselle, joka kirjanpitolain mukaista
konsernitilinpäätöstä laadittaessa luetaan kuuluvaksi samaan
konserniin kuin osakkeenomistaja,

- edellä tarkoitettujen yhteisöjen tai yritysten eläkesäätiölle
tai eläkekassalle, ja

- sellaiselle muulle kuin suomalaiselle yhteisölle tai
yritykselle, joka - jos se olisi suomalainen - kuuluisi edellä
tarkoitetuin tavoin samaan konserniin kuin osakkeenomistaja.

Mikäli lunastusvelvollisuus syntyy yhteenlaskettavien omistusten
tai äänimäärien perusteella, lunastusvelvolliset
osakkeenomistajat vastaavat lunastuksen toteuttamisesta
yhteisvastuullisesti lunastukseen oikeutettuihin
osakkeenomistajiin nähden. Lunastusvaatimus katsotaan
tällaisessa tilanteessa kohdistetuksi ilman eri vaatimustakin
kaikkiin lunastusvelvollisiin osakkeenomistajiin.

Mikäli kaksi osakkeenomistajaa saavuttaa tai ylittää
lunastusvelvollisuuden aikaansaavan omistus- tai äänirajan
siten, että molemmat ovat lunastusvelvollisia samanaikaisesti,
voi lunastukseen oikeutettu osakkeenomistaja vaatia lunastusta
kummaltakin erikseen.

Lunastusvelvollisuus ei koske osakkeita tai niihin jo
oikeuttavia arvopapereita, jotka lunastusta vaativa
osakkeenomistaja on hankkinut lunastusvelvollisuuden syntymisen
jälkeen.

Lunastushinta
Osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista:

a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi
viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin Pörssissä
ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta
osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä tarkoitetun omistus- tai
äänirajan saavuttamisesta tai ylittämisestä tai, sanotun
ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta,
yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon;

b) se osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan
tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten kahdentoista (12)
kuukauden aikana ennen edellä a-kohdassa tarkoitettua päivää.

Jos jokin keskihintaan vaikuttava saanto on valuuttamääräinen,
lasketaan sen vasta-arvo Suomen markoissa noudattaen Suomen
Pankin asianomaiselle valuutalle vahvistamaa kurssia seitsemän
(7) päivää ennen sitä päivää, jona hallitus ilmoittaa
osakkeenomistajille osakkeiden lunastusmahdollisuudesta.

Mitä edellä on sanottu lunastushinnan määräämisestä osakkeille
sovelletaan myös muihin lunastettaviksi tuleviin arvopapereihin.

Lunastusmenettely
Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan tulee seitsemän (7) päivän
kuluessa siitä, kun lunastusvelvollisuus on syntynyt,
kirjallisesti ilmoittaa tästä yhtiön hallitukselle yhtiön
osoitteella. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot
lunastusvelvollisen osakkeenomistajan omistamien osakkeiden
määristä sekä lunastusvelvollisen viimeisten kahdentoista (12)
kuukauden aikana hankkimien tai muutoin saamien osakkeiden
määristä ja hinnoista. Ilmoitukseen tulee liittää osoite, josta
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on tavoitettavissa.

Hallituksen tulee antaa osakkeenomistajille tieto
lunastusvelvollisuuden syntymisestä 30 päivän kuluessa siitä,
kun se on saanut edellä tarkoitetun ilmoituksen, tai sanotun
ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, se
on muutoin saanut tiedon lunastusvelvollisuuden syntymisen
ajankohdasta ja lunastushinnan määräytymisen perusteista, siltä
osin kuin ne ovat hallituksen tiedossa, sekä päivämäärä, jolloin
lunastusvaatimus viimeistään on tehtävä. Ilmoitus
osakkeenomistajille on annettava noudattaen mitä kokouskutsun
toimittamisesta on yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä määrätty.

Lunastukseen oikeutetun osakkeenomistajan tulee kirjallisesti
vaatia lunastusta 30 päivän kuluessa lunastusvelvollisuutta
koskevan hallituksen ilmoituksen julkaisemisesta.
Lunastusvaatimuksesta, joka toimitetaan yhtiölle, tulee ilmetä
niiden osakkeiden ja muiden arvopapereiden lukumäärä, joita
vaatimus koskee. Lunastusta vaativan osakkeenomistajan on
samalla toimitettava yhtiölle mahdolliset osakekirjat tai muut
osakkeiden saamiseen oikeuttavat asiakirjat luovutettaviksi
lunastusvelvolliselle lunastushintaa vastaan.

Mikäli vaatimusta ei ole esitetty määräajassa edellä mainituin
tavoin, raukeaa osakkeenomistajan oikeus vaatia lunastusta
kyseisen lunastustilanteen osalta. Lunastukseen oikeutetulla
osakkeenomistajalla on oikeus peruuttaa vaatimuksensa niin kauan
kuin lunastusta ei ole tapahtunut.

Hallituksen tulee lunastukseen oikeutetuille osakkeenomistajille
varatun määräajan umpeuduttua antaa lunastusvelvolliselle
osakkeenomistajalle tieto esitetyistä lunastusvaatimuksista.
Lunastusvelvollisen osakkeenomistajan on 14 päivän kuluessa
lunastusvaatimuksista tiedon saatuaan suoritettava lunastushinta
yhtiön määräämin tavoin osakkeiden ja niihin oikeuttavien
arvopapereiden luovutusta vastaan tai, mikäli lunastettavat
osakkeet on merkitty asianomaisten osakkeenomistajien
arvo-osuustilille, yhtiön antamaa kuittia vastaan. Yhtiön on
tässä tapauksessa huolehdittava siitä, että lunastetut osakkeet
siirretään välittömästi lunastajan arvo-osuustilille.

Lunastushinnalle, jota ei ole suoritettu määräajassa, lasketaan
vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/82) määräysten mukaan
siitä päivästä, jolloin lunastus olisi viimeistään tullut
suorittaa. Mikäli lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on
lisäksi laiminlyönyt noudattaa mitä edellä on
ilmoitusvelvollisuudesta säädetty, lasketaan viivästyskorko
siitä päivästä, jolloin ilmoitusvelvollisuus olisi viimeistään
tullut täyttää.

Muut määräykset
Tässä pykälässä tarkoitettu lunastusvelvollisuus ei koske
osakkeenomistajaa, joka osoittaa, että lunastusvelvollisuuden
aikaansaava omistus- ja ääniraja on saavutettu tai ylitetty
ennen kuin yhtiön osakkeilla on aloitettu julkinen kaupankäynti.

Edellä olevaa lunastusvelvollisuutta, siihen liittyvää oikeutta
vaatia lunastusta sekä lunastushinnan määrää koskevat
erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain
(967/92) säännöksiä noudattaen. Välimiesmenettelyssä noudatetaan
Suomen lakia.